Julkisen kiinteistöomaisuuden hallintaa

Kinkut on hiljalleen syöty ja siirrymme pian 2020 -luvulle, on hyvä hetki tehdä pieni yhteenveto yhdeksän vuoden rupeamasta elinkaarihankkeiden parissa. Hyppy melko tuntemattomaan ja täysin uudenlaiseen hankemuotoon on ollut hieno matka yhdessä tilaajaorganisaatioiden, tilojen käyttäjien, oman henkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tuolla matkalla olemme kaikki oppineet toisiltamme uudenlaista ajattelutapaa, kumppanuuden merkitystä, asiakaslähtöistä toimintaa ja vastuullista kiinteistönpitoa. Useat vastuuhenkilöt ovat vuosien varrella vaihtuneet niin tilaajan, käyttäjän kuin yhteistyökumppaneidenkin leirissä, omana vahvuutenamme on ollut sitoutunut ja lähes vakiintunut henkilöstömme, jopa yritysfuusioiden jälkeenkin. Olemme hyvin monissa eri foorumeissa avoimesti esitelleet ja tuoneet julkiseksi hankemallin edellyttämää vastuullista kumppanuusyhteistyömallia. Vuonna 2019 on ollut miellyttävä huomata elinkaarihankkeiden levinneen yhdeksi varteenotettavaksi julkisten kiinteistöjen toteutusmuodoksi koko valtakunnassa. Lisäksi Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut avoimesti toimivansa kaikkien kiinteistöjen omistajuudessa elinkaarimallin mukaisesti, aivan erinomainen linjaus! Keskeinen elinkaariajattelun ideologia on siis vihdoin sisäistetty.

Miksei elinkaarimallin mukaiseen toimintaan ole aiemmin kyetty kunnallisessa toiminnassa? Tähän on varmasti useita eri syitä, mitkä aiheuttavat päätöksenteossa lyhytnäköistä toimintaa ja osaoptimointia. Yksistään kuntien erilainen koko ja organisaatiorakenne luovat rajoitteita resurssoinnille ja osaamiselle. Toimi- tai palvelualueiden itsenäinen johtamistapa asettavat joustamattomia rajapintoja. Kunnallinen päätöksenteko perustuu neljän vuoden välein vaihtuvaan kunnan- tai kaupunginvaltuuston poliittisiin linjauksiin. Taloudenhoito tapahtuu vuosittaisen budjetoinnin mukaisesti ja erittäin haasteellisessa ajan hengessä joudutaan vahvasti priorisoimaan jaettavaa rahaa. Valmistelevilta virkamiehiltä vaaditaan yhä perusteellisempia esityksiä, jotta heidän ajamansa päätökset saavat osansa niukkuutta pursuavasta budjetista. Pitää kuitenkin muistaa, että kiinteistövarallisuus on kuntien ja kaupunkien suurin omaisuusmuoto ja sitä tulisi vaalia huolella. Järkevällä kiinteistönpidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksien käyttöiän jatkumiseen, korjausvelan hillitsemiseen, terveellisten ja toimivien tilojen mahdollistamiseen (esim. sairaspoissaolojen minimointi) sekä turhien korvausinvestointien minimointiin. Nyt kuntataloudessakin puhutaan vahvasti kiinteistöstrategioista, salkuttamisesta ja kuntoluokituksista. Loistavaa! Nämä ovat keskeisiä työkaluja kiinteistöomaisuuden hallinnassa ja oikein käytettynä johtavat järkeviin pitkän tähtäimen päätöksiin. Tähän kuntien ja kaupunkien työkalupakkiin elinkaarimalli tarjoaa yhden lisävaihtoehdon uudisinvestointien hankintamuotona, mikä takaa hyvin ennustettavan, riskittömän kiinteistön, sitoo minimaalisesti omaa organisaatiota, tarjoaa monipuolisen osaajaverkoston ja takaa terveelliset sekä turvalliset olosuhteet tiloja käyttäville. Kiitän kaikkia yhteistyöverkostojani kuluneesta vauhdikkaasta vuodesta ja toivotan kaikille osapuolille menestystä työssä sekä vapaa-ajalla vuonna 2020!