Yksittäisestä hankkeesta liiketoiminnaksi - elinkaarihankemallin tarina jatkuu

Tehdäänpä pieni aikamatka meidän työyhteisön taipaleesta elinkaarihankkeiden toteuttamisen markkinajohtajaksi. Ohessa on katsaus hankemallin rantautumisesta Suomen markkinoille aina tähän nykyhetkeen ja hankemallin vakiintumiseen. Mistä ajanjaksosta siis puhumme? Oman käsitykseni mukaan ensimmäinen elinkaarihanke on vuodelta 2003 Espoon Kaivomestari-rakennus, jossa toimivat mm. Kuninkaantien lukio sekä Keski-Espoon uimahalli. Tuo oli suomalaisen elinkaarihankemallin pilotti, johon kuuluivat suunnittelun ja rakentamisen lisäksi kattavat kiinteistön ylläpitopalvelut 25 vuoden ajan. Tämän lisäksi sopimusmalliin oli sisällytetty nykykäytännöistä poiketen myös laajat käyttäjäpalvelut. Hankkeen toteuttajana toimi NCC ja tilaajana Espoon kaupunki. Seuraava hanke toteutettiin Kuopion kaupungin toimesta neljän koulun ja yhden päiväkodin hankintapakettina. Nämä kohteet valmistuivat vuosien 2011 ja 2013 välisenä aikana. Näiden sopimuskaudet päättyvät vuonna 2036 ja palveluntuottajana toimii nykyisin YIT, johon alkuperäinen palveluntuottaja Lemminkäinen fuusioitiin vuonna 2018. Noista Kuopion hankkeista alkoi elinkaarihankemallilla rakennuttamisen jatkumo aina näihin päiviin saakka. Suomen kiinteistörakentamisen elinkaarihankkeet eivät pääsääntöisesti sisällä rahoitusta paria poikkeusta lukuunottamatta. Ns. PPP-hankkeita (sis. rahoituksen) on toteutettu ainakin Espoon koulu- ja päiväkotirakennuksissa sekä Kuopion Kuntolaakson jäähalli-uimahallihankkeessa. Toteutuneita hankkeita taitaa olla jo yli 70 ja viimeaikoina näiden painopiste on voimakkaasti siirtynyt pääkaupunkiseudulle tai sen lähialueille. Ainoa maakunnissa rakenteilla oleva elinkaarihanke sijaitsee Siilinjärvellä, jossa nousee parhaillaan kaksi uutta koulua vuoteen 2027 mennessä. Tämän hankkeen etenemistä voit seurata oheisilta sivuilta Siilinjärven elinkaarikoulut.

Kuva 1, havainnekuva Siilinjärven Ahmon tulevasta koulusta

Oma ja organisaatiomme kokemus elinkaarihankkeista alkoi Kuopiosta. Itse olin toisen yrityksen palveluksessa laatimassa kilpailevaa tarjousta hankkeeseen vuonna 2009 ja tuosta alkoi vahva mielenkiintoni hankemallia kohtaan. Olen aina innostunut toiminnan uudistamisesta, toimintamallien kehittämisestä ja ylläpidon roolin arvostuksen parantamisesta. Nämä uuden hankintamuodon osatekijät herättivät entisestään mielenkiinnon olla mukana vastuullisessa kiinteistönpitomallissa. Lemminkäisen voittaessa kilpailutuksen ja hakiessa palvelujakson ylläpidosta vastaavaa kiinteistöpäällikköä, minun päätavoitteeni oli päästä tuohon erittäin kiinnostavaan asiantuntijatehtävään luomaan jotakin uutta. Ja hyvinhän siinä kävi, kun aloitin tammikuussa 2011 matkani elinkaarimaailman ”salaisuuksiin”. Olihan se huikeeta hypätä mukaan kiivaimmassa rakennusvaiheessa olevien koulujen toteuttamisratkaisuiden valintaan, seuraavien kohteiden suunnittelun ohjaukseen ja koko palvelumallin hankinnan suunnitteluun. Koko suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoketjun toiminnan yhteensovittaminen elinkaarihenkeä noudattaen oli todella opettavaista koko projektiorganisaatiolle. 

Tuosta hetkestä on tultu tähän päivään yli neljäkymmentä elinkaariprojektia toteutettuna, toistakymmentä vuotta palvelujaksoja vanhimmissa takana, satoja tuhansia neliöitä hoidettavana, kymmeniä tuhansia tilojen käyttäjiä palveltuina. Olemme hypänneet melko syvälle koulu-, päiväkoti- ja hyvinvointimaailmaan  tuottamaan palveluita heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla, oppineet toiminnan lainalaisuuksia ja huolehtineet terveellisistä ja turvallisista olosuhteista unohtamatta palveluiden erittäin nopeita vasteaikoja. 

Tilaajien ja käyttäjien kanssa vuosien varrella käydyt vuoropuhelut ovat lisänneet kaikkien osapuolien ymmärrystä toistensa näkökulmista. Noiden kautta on tapahtunut paljon toisilta oppimista ja toimintamallien  kehittymistä. Ymmärtääkseni myös kuntien ja kaupunkien prosesseja on parannettu elinkaarihankemalleista kertyneiden kokemuksien avulla. Tämä on sinällään parasta mitä koko alalle on voinut tapahtua, eli kaikkien osapuolien suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis- ja kiinteistönpitotoimintamallit ovat kehittyneet kokonaisvaltaisemmiksi tarkastellen kiinteistön elinkaarta laajemmalla näkökulmalla. Toisekseen ymmärrys rakennuksen lopullisista käyttäjien tarpeista on parantunut ja yhä aktiivisemmin heitä osallistetaan sekä rakentamisen että palveluiden suunnitteluprosesseihin.

Kuva 2, Kuopion Martti Ahtisaaren koulun uudistettu musiikkitila

Elinkaarihankemallille on edelleen tilausta ja varmasti myös uusia mahdollisuuksia voisi löytyä esim. hyvinvointialueiden tarpeisiin. Rinnalle on muodostunut eri tyyppisiä yhteistoiminnallisia hankemalleja erilaisella riskinjaolla ja palvelupaketilla. Hankemallin valintaan vaikuttavat varmasti omistajuuden strategiset valinnat, sitoutumisen aste, tulevaisuuden näkymät ja näkemys elinkaarikustannusten merkityksestä. Itse näen kaikkien yhteistoiminnallisten hankkeiden olevan paras muoto toteuttaa kiinteistökohteita yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi. Itse ”elinkaariuskovaisena” uskon edelleen elinkaarihankemallin takaavan varmimmin kokonaisuutena laadukkaan tuotteen, kun edellytetään käyttäjälähtöisiä palveluita, vastuullista kiinteistönpitotapaa ja rakennukselle on asetettu pidemmälle aikavälille korkeat kuntoluokkavaatimukset. Elinkaariuskovaisten matka jatkuu ja kokemukset karttuu!