Uusi Normaali - kiinteistöala

Hallituksemme lanseeraama lausahdus ”Uusi Normaali” on herättänyt keskustelua ja tuntemuksia puoleen jos toiseenkin. Tällaiset lausahdukset alkavat potkia itseään vastaan, kun kaikki alkavat toistaa samaa mantraa. Pysähdytäänpä kuitenkin pohtimaan tuon sanahirviön todellista ajatusta esimerkiksi kiinteistöalalla - jokainen myöntäköön, ettei entiseen ole paluuta.

Toimistotyön siirtämisestä etätyöpisteille on puhuttu vuosikausia ja nyt meidät sysättiin kokeilemaan sitä. Voitaneen yhteen ääneen todeta, ettei varmasti kaikkia tehtäviä voi siirtää etätyöpisteelle eikä ihmisten sosiaalisen tarpeen vuoksi kannatakaan siirtää. Toimistotyössä on paljon eri tyyppisiä tehtäviä jo rooleista johtuen, mutta myös työtehtävän sisällä tekeminen voi vaihdella päivittäin. Joskus tehdään hallinnollisia rutiineja, välillä keskittymistä vaativaa kirjoitusta tai laskentaa, toisena päivänä vain kokoustellaan sisäisesti tai ulkoisesti. Nämä kaikki asettavat työskentely-ympäristölle erilaisia vaatimuksia mm. akustiikan, välineistön tai häiriöttömyyden osalta.  Ainakin itselleni on ollut raskasta henkisen sekä fyysisen jaksamisen kannalta istua viidessä eri Teams-palaverissa luurit korvilla kymmenen tunnin ajan ilman yhtäkään kunnollista (yli 10 min.) taukoa. Tällainen on luonnollisesti poikkeuspäivä, mutta etätyöskentelyn jatkuessa niitä alkoi olla yhä useammin. Rutiinikokoukset onnistuvat melko hyvin etäyhteyksien kautta, mutta ideointipalaverit vaativat toisten ihmisten läsnäoloa ja sparrausta, jolloin keskusteluista saadaan antoisampia. Huomasin myös, että ns. hiljaisen tiedon siirtyminen loppui kokonaan etätyöskentelyn aikana ja se vaatii uudentyyppistä tiedonsiirtoa esim. säännöllisen virtuaalikahvittelun muodossa kollegojen kanssa. Millaisia kokemuksia sinulla on tästä?

Kaiken etätyökeskustelun keskellä meidän pitää muistaa kaikkia niitä työntekijöitä, jotka työskentelevät tuotantolaitoksissa, terveysalalla, kasvatusalalla, palvelualalla tmv. Heidän töitään ei voida siirtää etäpisteisiin ja niitä työympäristöjä tarvitsee jatkossakin kehittää. Lähityöntekijöiden sekä heidän asiakkaiden turvallisuus tulee taata tulevaisuudessakin, mikä vaatii teknisten ja toiminnallisten ratkaisujen pohtimista tulevaisuuden työympäristöissä. Pitäisikö työskentelymuotojen ajattelutapaa muuttaakin täysin ja kehittää toimintaan rakenteellisia uudistuksia. Tähän suuntaan ollaan tosin hyvää vauhtia menossa mm. ruokakaupan verkko-ostamisen kasvaessa. Lisääntykö entisestään take-away ravintolapalvelut, voidaanko omahoito-pisteitä hajasijoittaa laajemmin tai lastenhoitoa järjestää enemmän raikkaassa ulkoilmassa (metsäeskat)? 

Onko suomalainen erakkoluonne nostanut päätään korona-epidemian aikana. Ainakin kesämökkien kysyntä on kasvanut, retkeily on lisääntynyt ja luonto on entistä tärkeämmässä osassa ihmisten some-päivitysten perusteella. Johtaako tämä ilmiö tulevaisuudessa väljempään asumistiheyteen, tilavampiin toimistoratkaisuihin, useammassa osoitteessa asumiseen ja digitaalisten palveluiden monipuolisempaan käyttöön? Ainakin ihmisten arvot ovat menneet uusiksi ja maallisen mammonan hamstraamisen merkitys on vähentynyt, nyt satsataan enemmän omaan hyvinvointiin, harrastuksiin ja intihimon kohteisiin. Tuskin kaupungistuminen siitä huolimatta pysähtyy, mutta vaatimukset lähiöiden rakentamisessa voivat muuttaa muotoaan. Harrastamiselle ja vetäytymiselle tulee löytyä mahdollisuuksia tulevaisuuden asumis- ja työskentelylähiöissä. Voisiko lähiöissä sijaita yhteiskäyttöisiä etätyöskentelypisteitä, jolloin matkustamisen tarvekin vähenee?  Miten koti ja työpiste tullaan jatkossa yhdistämään? Pitipäs sattua, että itse olen juuri aloittamassa rakennusprojektia maaseudun rauhaan katuvalojen ulottumattomiin. Ikuisena kaupunkilaisena se on varmasti merkittävä muutos, mutta tässä ajassa se tuntuu täysin oikealta päätökseltä. Niin ja sinne on suunniteltu myös se etätyöskentelypiste.

Uusi Normaali tulee entistä enemmän hämärtämään vapaa-ajan ja työelämän rajapintaa. Ihmisen henkisen jaksamisen näkökulmasta tulee olla riittävästi palauttavia hetkiä, toisaalta työkin voi olla mielekästä ja siinä voi viihtyä. Tällainen työskentelytapa vaatii lujaa sitoutumista ja vastuullisuutta omista työtehtävistään. On kuitenkin äärettömän tärkeätä tavata sukulaisiaan, ystäviään. kollegoitaan, asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan ihan fyysisesti. Nautitaan kesästä, hätistellään hyttysiä, tuetaan suomalaista yritystoimintaa, huolehditaan lähimmäisistämme ja opitaan elämään vastuullisesti Uutta Normaalia!