Tulevaisuuden digitalo - haaveita vai todellisuutta

Digitalisaatio, älykoti, älytalo, älykäs kiinteistö, smart city, digitaalinen kaksonen, lukemattomia tuotteistuksella luotuja nimityksiä nykytekniikan hyödyntämisestä kiinteistöjen ohjauksessa ja palvelutarjonnassa. Olemme keskellä kiinteistöjen digitalisoinnin vallankumousta, jonka keskeinen punainen lanka on ainakin itselläni vielä hakusessa. Aiheen ympärillä pyörii lukuisia palveluntuottajia, kehityshankkeita, korkeatasoisia tutkimuksia, opinnäytetöitä ja yhteistyökuvioita. Digitalisaation järkevän hyödyntämisen tulisi yksinkertaistaa prosessejamme, parantaa laaduntuottokykyä, alentaa kustannuksia, vähentää häiriöttömyyttä ja etenkin parantaa tilojen käyttäjän käyttökokemusta. Olemmeko luomassa täydellisiä tulevaisuuden kiinteistöjä?

Oman kokemukseni mukaan useat digitalisaation sovellukset ovat hyvin teknisistä lähtökohdista jalostettuja ja niissä on teennäisesti tuotettuja asiakaskokemuksia, jotka saadaan myyntipuheilla kuulostamaan juuri meidän tarpeisiin sopivalta. Etenkin niiden hyötynäkökulma on jäänyt vaisuksi. Digitaalisten sovellusten tavoitteena ei voi olla ”nice to know” -tieto, näyttävä visuaalinen mielikuva tai tekninen perusdata. Niiden tulisi tuottaa valmista päätöksentekoa helpottavaa data-analytiikkaa, ohjata käyttäjää tekemään oikeita ratkaisuja, tuoda apuvälineitä ylläpitohenkilöstölle, ohjata jopa tekoälyn avulla prosesseja ja auttaa hallitsemaan kiinteistökokonaisuutta. Digitaaliset palvelut keskittyvät usein osaoptimointiin ja tietyn aihealueen (mm. energia, sisäilma) ongelmien ratkaisuun. Lisäksi noiden palveluiden tulisi tuottaa lisäarvoa ja helpottaa kiinteistön omistajan ja ylläpito-organisaation tekemistä, ei lisätä sitä. Itse ajattelen kiinteistöjä niin kokonaisvaltaisesti, etten ole lainkaan tyytyväinen tämänhetkiseen kehitykseen. On ymmärrettävää, että kehitystyö on vielä lähtötelineissä ja palvelut kehittyvät lilliputin askelin. Kiinteistön omistajilla ja ylläpitäjillä pitää olla myös rohkeutta investoida uuteen teknologiaan, mutta tuolloin ratkaisujen tulee olla uskottavia. Oleellista olisi ymmärtää kiinteistön rakenteellinen kokonaisuus mm. sijainti, rakenteelliset ratkaisut, talotekniset järjestelmät, toiminnallisuus, käyttötarkoitus sekä käyttöprofiili. Jokainen kiinteistö on siis yksilöllinen, mikä tulee huomioida digitaalisten palveluiden tuotteistuksessa.

Digitaalisuuden tekniikassa on vielä paljon lukemattomia haasteita mm. teknisten järjestelmien yhteensopivuudessa, mittausdatan tarkkuudessa ja datansiirron luotettavuudessa. Mikäli dataan ja siitä syntyvään analytiikkaan ei voi luottaa, niin sen hyödynnettävyys on käytännössä nolla. Meillä on yhä runsaasti epävarmuustekijöitä perinteisessäkin tekniikassa kuten rakennusautomaatio- ja ilmanvaihtojärjestelmissä. Rakennusautomaation antureissa voi olla jopa kahden asteen epätarkkuuksia ja niiden avulla ohjaamme järjestelmiä vääriin asetusarvoihin. Ilmamääräsäätimien ilmavirrat voivat poiketa asetellusta kymmeniä jopa satoja litroja sekunnissa, jolloin rakennuksiin aiheutuu kohtuuttomia ali- tai ylipainetilanteita. Nämä ovat siis todellisia esimerkkejä ihan lähiajoilta. Mikäli digitalisaation avulla pääsisimme luotettavasti kiinni näihin vikatilanteisiin ja virheasetuksiin, niin silloin mahdollinen tekoäly ja sen tuottama ohjaustieto voisi automaattisesti ohjata järjestelmät oikeaan toimintamoodiin. Näin vältyttäisiin turhilta hälytyksiltä ja kalleilta päivystyskäynneiltä. Kattavan tekoälyn avulla voisimme luopua jopa kokonaan manuaaliselta valvontatyöltä.

Olen menossa ensi viikolla tutustumaan YIT:n Workery+ -toimistokonseptiin, mihin liittyvät olennaisena osana kiinteistön digitalisaatio ja palvelukokonaisuudet. Vallilan Workery+ sai ensimmäisenä Suomessa platinatason Smart Building -sertifikaatin. Odotan tältä vierailulta kovasti digitalisoinnin herätystä myös omaan työtehtävääni sovellettavaksi. Miten voimme hyödyntää jo olemassa olevaa tekniikkaa ylläpidon suunnitelmallisuudessa ja analysoinnissa? Löydämmekö jo nykyisistä toimintamalleistamme helposti tuotteistettavia palveluita käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Miten voimme tulevissa kohteissamme pienin panostuksin hyödyntää uutta teknologiaa. Elinkaarihankkeissamme kokonaisuuden hallinta on täysin omissa käsissämme ja yhdessä julkisen sektorin omistajatahon kanssa meillä on varmasti yhteisiä intressejä tehostaa omistajuuden sekä ylläpidon roolia. Toimivalla viihtyisällä kiinteistöllä luodaan tuottavuutta, sitoutumista ja luovuutta vahvistava toimintaympäristö niin liikunta-, tuotanto-, toimisto-, terveydenhoito- kuin opetusympäristöönkin. Digitalisaatio tulee mullistamaan koko rakennus- ja kiinteistöalan, mutta miten ja missä aikataulussa? Odotan mielenkiinnolla!