Elinkaarihankemalli yksityissektorille - miksi ei?

Kuntasektorilla jopa yhdeksi vakiintuneista hankemalleista voidaan jo kutsua elinkaarihankkeita. Kuntien heikkenevän taloustilanteen ja kohtuuttomaksi kasvaneen korjausvelan pelastajana elinkaarimalli on tuonut mukanaan mm. uudentyyppisen leasing-rahoituksen sekä rakennusten pitkäaikaisen toimivuustakuun. Nämä yhdessä mahdollistavat kiinteistökustannusten vakauden ja hyvän ennustettavuuden kuntatalouden hallitsemiseksi. Lisäksi kyseinen hankemalli vapauttaa kuntien entuudestaan niukkoja teknisiä resursseja keskittymään vanhan haasteellisen rakennuskannan toimenpiteiden johtamiseen. Hankemallin ideologia perustuu merkittävän pitkiin noin 20 vuoden pituisiin sopimuskausiin. Tämä pitkä sitoutumisaika on ilmeisesti ollut yksi merkittävimmistä esteistä hankemallin jalkautumisessa yksityisille suhdanneherkille kiinteistömarkkinoille.

Ymmärtääkseni elinkaarimallilla luvattavat terveelliset ja turvalliset tilat, hyvä energiatehokkuus, ympäristöystävällisyys ja vakaa kustannustaso ovat nykyisin kiinteistösijoittajien arvoja tukevia ominaisuuksia. Luonnollisesti kiinteistöön tulee löytää sitoutuneet, maksukykyiset ja oheisia arvoja tunnustavat vuokralaiset, jotta sijoittajan odottama tuottotaso voidaan saavuttaa. Vuokralaisten hankkimisesta rakennusliikkeiden hankekehitystiimeillä on vankka kokemus ja laajat verkostot. Elinkaarimalliin olennaisena kuuluva PTS takaa myös kiinteistön teknisen arvon säilymisen. Hankemallin tarjoama valmis kokonaispalvelumalli soveltunee myös useimmille kiinteistösijoittajille. Säännönmukaisesta, kattavasta ja avoimesta raportoinnista huolehtii kohteesta vastaava manageri. Tämähän ei juurikaan poikkea normaalista managerointimallista. Elinkaarimallilla palveluntuottaja ottaa laajemman vastuun kiinteistön toimivuudesta, energiatehokkuudesta, sisäilmaolosuhteista ja ympäristövastuullisuudesta. Sopimusmalli vaatinee yksityiselle sektorille vain joustavampia muutosmekanismeja ja mahdollisesti asteittaisia sopimusjaksoja. Tämähän on vain haaste, ei este palveluntuottajille!

On tunnistettavissa vuokralaisten merkittävä vaatimustason kasvaminen. Esimerkkeinä tilavaatimuksissa ovat mm. pitkien vuokrasopimuksien välttäminen, tilojen ja sopimusten muuntojoustavuuden vaatimukset, olosuhteiden minimitasojen asettaminen, ympäristövastuullisuuden huomioiminen ja palvelupakettien räätälöinti. Tilojen tulee olla nykyisin häiriöttömiä, helposti käytettäviä, tarpeiden vaatimuksiin mukautuvia, liiketoimintaa  vahvasti tukevia. Väitän edelleen, että elinkaarimalli pystyisi vastaamaan kaikkiin näihin haasteisiin, koska sunnittelunohjaus, rakennuttaminen, rakentaminen, ylläpidon johtaminen, palveluiden järjestäminen ja kiinteistön elinkaaren hallinta palveluntuottajan toimesta tukee kaikkia noita tavoitteita ja tuottaa vaatimusten mukaisia tiloja. Loppujen lopuksi kyse on sopimusjuridiikasta ja sen sopeuttamisesta molempien osapuolien näkökulmaan. Meidän tulee kiinteistö- ja rakennusalalla hypätä out of the box ja tarjota uudenlaisia vastuullisia eri tyyppisiä vaihtoehtoja erilaisiin asiakastarpeisiin. Uskotaan itseemme, omaan tekemiseemme, luovuuteemme, laaduntuottokykyymme ja varsinkin riskienhallintaamme!