Vastuullinen rakentaminen ja omistaminen

Hiilijalanjäjen laskenta on alkanut... Vastuullisuus, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, vihreät arvot, kuulostavatko tutuilta termeiltä? Ne ovat totta jopa konservatiivisessa rakennusteollisuudessa. Alan arvojen nopeaan muuttumiseen ohjaavat kiinteistön käyttäjien eli vuokralaisten vastuullisuuden vaatimukset ja arvomaailma. Siten myös omistajien tulee vastata markkinoiden huutoon kestävän kehityksen kriteerien mukaisella omistajuuden politiikalla. Vastuullisuutta todistellaan erityyppisten sertifikaattien muodossa mm. Leed, Breeam, RTS, Joutsenmerkki jne. Kukin eri näkökulmasta ja markkinavoimien lainalaisuuksia noudattaen rahastamalla auditoinneista ja todistuksista. Lisäksi tämän ympärille muodostuneista konsultointipalveluista puhumattakaan. En halua kritisoida tavoitteita, ne ovat varmasti kaikille yhteisiä ja yhteinen huolemme ilmastonmuutoksesta sekä liiallisesta kuluttamisesta ovat aitoja. Maapallomme ei vain yksinkertaisesti kestä aiempaa kehitystä ja sen muuttamiseen meidän kaikkien tulee antaa oma panoksemme. Yleensä tällaiset muutosvoimat luovat aktiivisille toimijoille uusia bisnesmahdollisuuksia.

Rakentamisen aikainen hiilijalanjäljen laskenta on jo tullut mukaan useissa projekteissamme. Tämä johtaa usein laajaan puumateriaalin käyttöön, koska sen valinta on ympäristön näkökulmasta ekoteko. Onkohan meistä tullut kuitenkin liian sinisilmäisiä ja perustuvatko valintamme yksipuoliseen jopa mutu-tuntumalla tehtyihin päätöksiin? Juu itsekin aloin rakentamaan vielä kerran omaa kotia, eikä sen rakennusmateriaaleissa ollut vaihtoehtoja, päädyimme siis kirjaimellisesti hirteen. Meidän valinta ei perustunut sisäilman terveellisyyteen, ekologisuuteen, vaan täysin fiilispohjaiseen ajatukseen hirren miellyttävyydestä ja sopivuudesta ”maalaismaisemaan” järven rannalle, Lisäksi pääsuunnittelijamme sai meidät ylipuhuttua paksumpaan 275 mm painumattomaan hirteen vain rakennusfysikaalisen toimivuuden, kestävyyden, lämpöeristävyyden ja paremman äänen eristävyyden vuoksi. Sain juuri kuulla Kontion myyjältä, että olisimme Kuopion seudulla ensimmäinen paksuun hirteen päätynyt Kontion omakotirakentaja ja vain fiilispohjalta ei haluttu rakentaa tulevaa taloamme ”tulitikuista”. Elämä on arvovalintoja täynnä!

Nyt rakentamisemme hiilijalanjäljen laskenta on helposti menossa pelkän rakennustekniikan tarkasteluun ja taasen unohdetaan se elinkaaren aikainen ylläpitovaiheen todellinen kustannus. Otetaanpa esimerkiksi monikerroksisen puurakennuksen vesivahinko, ensinnäkin se tulee havaita ajoissa ja tulee kuivattaa pikaisesti. Mikäli vahinko pääsee piilevänä jatkumaan pitkään, niin rakenteiden korjaukset voivat olla melko mittavat. Tulee vain mieleen kuinka hiilijalanjälki suhtautuu kahteen kertaan rakennettuun rakenteeseen? En todellakaan halua vastustaa puurakentamisen intoa, vaan haluan kyseenalaistaa kriittisen tarkastelun ja elinkaarikokonaisuuden tarkastelun myös riskeineen. Mikäli haluamme jotakin todistella faktoin, niin siinä tulee ottaa huomioon kokonaisuus eikä osaoptimoida itselle mieluisia vaikuttavia tekijöitä.Rakennetaan jatkossakin kestävän kehityksen ja terveellisen sisäilmaston mukaisia kiinteistöjä huomioiden laaja-alaisesti suunnittelu, rakentaminen, ylläpito sekä käyttö.