Kiinteistön ylläpidon arvostus - next level

 Viime aikoina olen ollut monen tyyppisten hankkeiden parissa erilaisissa rooleissa. Kohteet ovat olleet opetusrakennuksia, viranomaiskohteita, julkisia laitoksia, toimistorakennuksia, liikerakennuksia ja jopa teollisuusrakennuksia. Roolit ovat vaihdelleet managerin, valvojan, asiantuntijan, projektipäällikön, myyntipäällikön, tarjouslaskijan, kustannuslaskijan, hankintapäällikön, aluepäällikön ja huoltoasentajan välillä. Eli työnkuvan voisi sanoa olevan melko kirjava. Tämän vuoksi sitä jaksaa olla innostunut päivästä ja viikosta toiseen etsimään ratkaisuja ylläpidon haasteisiin, mutta ennen kaikkea tilojen käyttäjien viihtyvyyteen, häiriöttömyyteen ja korkeaan palvelutasoon.

Jokaisessa hankkeessa tuon esille rooliani käytettävyyden, toiminnallisuuden ja ylläpidettävyyden ”vahtikoirana”. Miksi näin? Opiskeluajoistani lähtien olen ollut kiinnostunut kiinteistön järjestelmien toimivuudesta ja niihin liittyvästä korjaus- ja ylläpitotoiminnasta. Enimmän osan työurastani olen tehnyt kiinteistöjen ylläpidon parissa tavalla tai toisella. Vaikka välillä ylläpidon päivittäinen tekeminen koostuu nippeliasioista ja samojen palveluprosessien hinkkaamisesta, niin silti työn vaihtelevuus, ongelmien ratkaisu ja asiakaspalvelutyö jaksaa pitää motivaatiota yllä. Kokemuksen ja käyttäjien toiminnan tuntemus on vahvistanut omaa ammattitaitoa sekä laajentanut tilojen suunnittelun ja palveluvaatimusten näkemystä. Väitän ylläpitotehtäviin hakeutuvien henkilöiden luonteesta löytyvän joitakin yhteisiä piirteitä mm. pikkutarkkuus, järjestelmällisyys, inhimillisyys ja sosiaalisuus. Kuitenkin usein hankkeiden yhteydessä koen, että ylläpidon toiminta ja henkilöstö ei nauti niille kuuluvaa arvostusta. Isossa kuvassa tämä varmasti johtuu eurojen jakautumisesta. Projekti- ja rakentamistoiminnassa liikkuvat eurot ovat ainakin tuplasti suurempia kuin meidän ylläpidossa käytetyt eurot esim. 20 vuoden sopimuskaudella. Usein unohdetaan meidän tuottaman palvelun arvo tilojen käyttöön, minkä häiriintyminen tai keskeytyminen voi aiheuttaa hetkessä moninkertaiset vahingot ylläpitokustannuksiin nähden. Valitettavasti ylläpidon ja palveluiden toimimattomuus kyllä huomataan. Myös kiinteistöihin kohdistuvaan korjausvelkaan suhtaudutaan välinpitämättömästi, mikä ei taas tue lainkaan omaa moraalista käsitystä laadukkaasta kiinteistönpidosta. Kysymykseni kuuluukin, millä keinoilla ylläpidon arvostus saataisiin nousemaan sille kuuluvalle tasolle?

Olen ollut havaitsevinani viime aikoina kuitenkin ylläpidon arvostuksen nousua ja yhä useammassa hankkeessa ylläpitoa tarjotaan osana hanketta tai siihen liittyviä osa-alueita otetaan huomioon päätöksenteossa. Positiivista Yes! Käyttäjä- ja toimintalähtöinen hankkeiden valmistelu, suunnittelu ja päätöksenteko tulisi olla tulevaisuuden vastuullisen rakentamisen perusta. Elinkaariedullisuus, ympäristöystävällisyys, käytettävyys, toimivuus, palvelutaso, energiatehokkuus ja laadukas kiinteistönpito tulisi olla itsestäänselvä vaatimus jokaisessa rakennushankkeessa. Tähän päästään vain käyttämällä uudenlaisia hankemalleja ja arvostamalla päätöksenteossa myös Palveluntuottajan arvomaailmaa. Kiinteistöjen ylläpidon arvostus tulee nostaa alallamme täysin uudelle levelille!