Elinkaarielämää yli kymmenen vuoden ajan - mitä opittu?

Ensimmäisten elinkaarikohteidemme valmistumisesta on tosiaankin yli 10 vuotta ja marraskuussa juhlistetaan ainakin Kuopion Martti Ahtisaaren koululla yhteistä taivaltamme. Näin jälkikäteen pohdittuna aika on hurahtanut hetkessä ja isoja askelia on harpottu matkan varrella. Melko tyhjältä pöydältä lähdettiin luomaan Kuopion ensimmäisten elinkaarikohteiden kautta palvelujaksojen toimintamallia. Ei ollut valmista sapluunaa, itse määriteltiin toimintamallit, kumppanuuden filosofia ja asenne elinkaarihankemallilla kohteiden toteuttamiseen. Vastaamme siis suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta jopa 25 vuoden ajan. Sitä ”määräaikaista” avioliittoa ei kannata riitelemällä pilata, muuten vastuuajasta tulee todella pitkä.

Oma valmistautumiseni valmistuvien kohteiden haltuunottoon alkoi tutustumalla suunnitelmiin ja rakennustyömaiden tilanteeseen. Ihan ensimmäisiä kannanottojani jouduin perustelemaan tiukkaankin sävyyn arkkitehdille, koska meillä oli hieman eri käsitys eri alakattotyyppien avattavuudesta ja jouduimme tekemään siitä jopa demonstraation. Näin jälkikäteen on helppoa sanoa, että onneksi pidin pääni - piilokiinnikealakatto ei edelleenkään ole tarkoitettu jatkuvien huoltokohteiden suojaksi. Eli elinkaarihankkeiden toteuttamisessa myös ylläpitäjillä pitää olla sananvaltaa suunnitteluratkaisuihin.

Seuraava vaihe oli alkaa valmistelemaan palvelusopimuksien palvelukuvauksia, joilla määritetään kumppaneiden roolitus, työnjako, tehtävien sisältö ja sopimuksen henki. Kävimme useita neuvotteluita kumppaniehdokkaiden kanssa löytääksemme yhteisen sävelen varsinaiseen tarjouksen esittämiseen. Neuvotteluiden perusteella yhteinen tahtotila saavutettiin hienosti ja matkan varrella siihen samaan tahtotilaan on tehty pientä hienosäätöä ja välillä siitä joudutaan myös muistuttelemaankin. Oma näkemys palvelukokonaisuuksien hallinnasta on vahvistunut ja tarkentunut, mutta perusperiaatteet ovat samat kuin starttivaiheessa. Suurin piirtein samoilla ajatuksilla olemme toimintamalliamme kopioineet paikkakunnalta toiselle. Luonnollisestikin alueellisia poikkeavuuksia ja variaatioitakin sallitaan.

Tilojen käyttäjien kanssa tehtävä yhteistyö ja luottamuksen saavuttaminen ovat ehkä kaikkein antoisinta tässä hankemallissa. Alkumetreillä on jouduttu kaatamaan isojakin muureja ja keräämään sitä luottamusta pieninä murusina maailmalta. Erilaisten toimintakulttuurien tuominen toisten työskentely-ympäristöön on vaatinut sopeutumista puolin ja toisin. On pitänyt myös kantapään kautta opetella toiminnan luonnetta ja sen asettamia vaatimuksia esim. kiinteistöpalveluille. Karikoiden voittaminen ja yhteisen sävelen löytyminen on luonut vahvan yhteistyöpohjan, jossa vaikeatkin asiat voidaan käsitellä rakentavassa hengessä.

Olemme varmasti oppineet rakentamaan kohteita tilojen käyttäjiä herkemmällä korvalla kuunnellen. Teknisinä ihmisinä olemme joutuneet heittäytymään myös hoitoalan ammattilaisten ja pedagogien saappaisiin yrittäen ymmärtää heidän tarpeitaan. Rakentamisen prosessiin olemme tuoneet mukaan aimo annoksen vastuullisuutta, jolla pyritään huolehtimaan elinkaaren kestävästä tuotteesta. Ylläpidollisten ja toiminnallisten asioiden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa on tullut enemmänkin tavaksemme myös muissa hankemalleissa. Emme kuitenkaan edelleenkään ole täydellisiä rakentajia tai ylläpitäjiä, vaan meidän tulee parantaa juoksuamme jatkuvasti ja olla mukana teknisen kehityksen kärjessä. Elinkaariuskovaisena minun on kuitenkin pakko todeta, että olemme varmasti oppineet toteuttamaan pidemmän ja kestävämmän elinkaaren omaavia rakennuksia, joiden elinkaaren aikainen ympäristövaikutuskin on normaalia alhaisempi.